Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
MAINOS |
Anna bloggaajalle lahja | Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
Kirjoittaja

Uhkaavasti kolmenkympin ikää ja mahdollisesti kriisiä lähestyvä tyttö/nainen jota on jo jonkin aikaa vaivannut pakottava tarve kirjoittaa ajatuksiaan asioista ja elämästä tietoisena siitä, että joku muukin saattaa niitä lukea.{#emotions_dlg.laughing}

Arkisto
08.02.2010 - 23:13

Onpas ollut vähän hiljaista tämä blogin kirjoittaminen. Eipä sillä varmaan sinänsä väliä. Epäilen, että kukaan on tällasta tynkää vielä alkanu lukeakaan.

Kirjoittamattomuus johtuu sekä kiireestä, että siitä, että ei ole ollut mitään kummempaa sanottavaa. Ei ole kyllä tälläkään kertaa mitään kovin ihmeellistä mutta vaikkapa jotain kuulumisia vois kirjotella.

Koulun alku on menny hyvin. Oon jopa yllätyksekseni ollut motivoitunut opiskeluun. Ennen äippälomaa motivaatio oli kadonnut aivan täysin. Pojallaki on päiväkodissa alkanu hyvin. Toki itkua tulee yleensä hoitoon viedessä mutta heti ku lähtee ni on kuulemma lopettanu itkemisen. Niinhän se useimmiten taitaa mennä.

Oon taas päässy tässä pari kertaa urheilemaan. Ennen raskautta olin erittäin innokas treenaamaan ja urheiltua tulikin 4-6 päivänä viikossa 1-3 h kerralla. Lapsen myötä on sitte joutunu vähän tinkimään noista urheilumääristä ja nyt, kun oon vielä ollu poikkeuksellisen paljon flunssassa tai ainaki jotenki puolikuntoinen niin on ollu aika hiljasta urheilemisen puolella. En siis mitään erikoisempaa lajia harrasta. Kaikenlaisilla ryhmäliikunta tunneilla tulee käytyä ja lisäks lenkkeilemässä sekä juosten että kävellen. Hiihtämässäki pitäis käydä mutta vielä en oo ehtiny. Suunnistusta on kans välillä tullu tehtyä.

Olin tossa taas vähän flunssanen kolmisen viikkoa sitten ja sen jälkeen on jääny aivan tosi sinnikäs kurkkukipu vaivaamaan. Erityisesti iltasin kurkku on tosi kipee, jopa niin että on välillä vaikea syödä ja joutuu ottamaan särkylääkettä. Varasin lääkäriajan tälle viikolle ni ehkä sais selvitettyä mistä tämmönen johtuu. Sen takia sitte pidin taukoaki kuntoilusta mutta nyt en enää jaksa ku muuten on ihan terve olo. Taitaa nää lukuisat flunssatki johtua ainaki osittain tuosta lapsesta. Poikakin kun on ollu vähän väliä flunssanen ja on sitte tietty tartuttanu sen mulle.

 

Sitte asiasta seinään...

Kattelin tossa oiskohan ollu Ajankohtaista kakkosta ja siinä tuli video luvattomista kalastajista ja siitä kuinka sitä niiden pyytämää kalaa sitte tuodaan kuitenki eurooppaan pahvilaatikoissa joiden mukaan se on luvallista. En jaksa tarkemmin selittää tota juttua mutta tulipa taas fiilis, että kyllä ihminen on ahne ja itsekäs. Mulla on tässä viime syksyn aikana tullut useamman kerran tämmönen fiilis mm. parin leffan jälkeen. En tiiä miten me ollaanki niin itsekkäitä ja mietitään vaan hetkellistä nautintoa monessa asiassa sillä kustannuksella, että maapallo kärsii. Oikeen niin ku ehdoin tahdoin syöstään maapallo ja sitä myötä ihmiskunta tuhoon.

Ja kyllä sitte hävettää ku miettii tollasia ja hetken päästä tajuaa, että iteki tekee jatkuvasti asioita ja päätöksiä jotka edesauttaa tommosta tuholaisuutta. Ja silti ei saa otettua itseään niskasta kiinni, että muuttais tapojaan.

Muistan yhden aikoja sitten katsomani ohjelman jossa oli ufoista ja siitä että miten ihmisiä on kaapattu avaruusaluksiin jnejne. Siinä oli sitte yks nainen joka oli tolleen kaapattu ja päästetty sitte kuitenki takas ja se nainen sano siinä jotain, että ne humanoidit oli sille sanonu, että kaikenlaiset luonnonkatastrofit maapallolla tulee lisääntymään ja muutenki maapallo alkaa tuhoutua ja sitte ne tuolta jostain toiselta planeetalta tulee pelastamaan meidät. Jotenki se sillon tuntu ihan läpältä mutta nyt ku on tullu nää kaikki ilmastonmuutos asiat ja tsunamit ja maanjäristykset ni alkaa miettiä, että mitä jos jotain tommosta oikeesti tapahtuis joskus mitä tossa aiemmin kirjotin. Kyllä mä jotenki uskon, että tuolla jossain on joku toinenki planeetta jolla on elämää. Kuitenki tää meidän oma galaksi vai mikä lieneenkään on yks pikku pieru suuressa kokonaisuudessa, että on se jotenki hullua ajatella, että me nyt täällä sitte ollaan ne ainoot elävät olennot.. Ehkä ei ihan tässä meidän nykyihmisten aikana tuu mitään tosi suurta tapahtumaan mutta mistäs sitä tulevaisuudesta tietää...

Joo, mutta nyt alko jutut ehkä mennä vähän levottomiks. Sitä se väsymys teettää. Taidanpa lähteä nukkumaan ku aamulla on taas aikanen herätys. Bai!

 

19.01.2010 - 17:33

Täytyy kyllä sanoa, että samantien kun perustin tän blogin niin pää tyhjeni kaikesta järkevästä kirjoitettavasta.

Tosin voi johtua siitäkin, että ton ekan postauksen jälkeen on ollu aika paljon puuhaa.

Mä en jotenki osaa ihan vielä aikatauluttaa elämääni tän opintojen pariin palaamisen jälkeen. Äitiyslomalla sitä oppi jotenki semmoseen kiireettömään elämään. Toki tekemistä riitti ihan vaan lapsen hoidossa ja kotitöissä mutta siinä oli kuitenki se etu, että ainaki kotitöiden kanssa sai ihan ite päättää millon niitä tekee. Opintojen kanssa semmosta mahdollisuutta ei kuitenkaan oikeen oo. Tenttipäivillä ei ikävä kyllä ole tapana siirtyä eteenpäin niin kauan, että sais tarpeeks luettua vaan sen sijaan ne lähestyy uhkaavasti. Asiaa ei yhtään auta, että tässä on näiden kevään muiden opintojen lisäks yks uusintatenttikin perjantaina.

Lisäks vielä tuo ihana pikkuihminen vaatii oman aikansa. Päiväkodin aloitus toki toisaalta tuo lisää opiskeluaikaa mutta samalla myös verottaa sitä kun lapsi vaatii ainakin näin alkuun enemmän huomiota iltaisin. Ja varsinkin nyt alussa ei oikeen raaski jättää toista vieraiden tätien hoitoon kuin vain ihan välttämättömäksi ajaksi.

Ennen mä olin oikeen aikatauluihminen. Suunnittelin tarkasti aikataulut jos oli kiirettä, vaikka ei ne kyllä läheskään aina pitäny, mutta helpotti kumminki. Nyt pitäis vaan löytää se aikatauluihminen uudestaan, jäis ehkä ihan oikeetakin vapaa-aikaa johonki väliin. Nyt kun se tuntuu menevän niin, että sillonki ku muka ottaa rennosti ni stressaa kaikesta mitä pitäis olla tekemässä.

No, ehkä tää elämä tässä järjestyy kevään aikana. Pelkään vaan, että tän ajanpuutteen takia jää lukemiset tässä alussa liian vähälle ja joku tentti taas rästiin ja sitte se taas hankaloittaa jatkoa. Mä en kyllä yhtään pistäis pahakseni jos sais vuorokauteen muutaman lisätunnin. Mistäköhän sellasia sais tilata??

 

16.01.2010 - 00:36

Oikeastaan kirjoitan tätä blogia ihan vaan itselle mutta samalla taustalla kuitenki kutkuttaa ajatus siitä, että joku muukin saattaa lukea mun ajatuksia. Liian usein viime syksyn aikana tuli erinäisiä juttuja mietiskellessä mieleen, että olispa kiva jos joku muukin vois tietää mun päässä liikkuvista ajatuksista. Ei sillä, että niissä mitään erikoista tai mullistavaa olis, kunhan vaan saan tyhjennettyä pään sisältöä johonkin.

Jos vähän enemmän kertois itsestä kuitenkaan liikaa paljastamatta, niin olen juuri äitiyslomalta opiskelujen pariin palannut ja poika täyttää pian vuoden. Mies ja omakotitalokin löytyy ja jopa se farmariauto. Kultainen noutaja on toistaiseksi hankkimatta.

Tää kaikki on tullu vähän niin ku vahingossa aika rytinällä. Vielä 2 vuotta sitten olin yksinelelevä sinkku.

 

Tähän blogiin ois tarkotus kirjotella ihan kaikkea maan ja taivaan väliltä sisustuksesta, ruuasta, häistä, lapsista, naisista, miehistä, mielenkiintoisista huomioista, säästä, iloisista asioista, vaikeista asioista....listaa vois jatkaa loputtomiin. Yleisesti ottaen kaikesta mikä tuntuu kirjoittamisen arvoiselta. Joskus voi tulla monta kirjoitusta peräkkäin ja toisinaan olla pitkäkin tauko.

Tämä saa nyt riittää tällä erää, sänky kutsuu. Palailen astiaan.